Miksi Wikipedia ei ole niin huono lähde kuin jotkut ehkä luulevat
”Ei Wikipedia ole mikään oikea lähde. Kuka vain voi kirjoittaa sinne mitä vain”, saattaisi sanoa esimerkiksi lukio-opettaja kurssinsa opiskelijoille antaessaan ohjeita esseen kirjoitusta varten. Saattaisi sanoa, on varmasti sanonutkin ja varmasti sanoo vielä tulevaisuudessakin. Mutta toivottavasti yhä vähemmän.
Vaikka on totta, että Wikipedia ei ole ”luotettava lähde” sanan luotettava varsinaisessa merkityksessä, Wikipedia on tarkoitettu tietosanakirjaksi — ja epäluotettava tietosanakirja ei ole kovin hyvin onnistunut tarkoituksessaan. Mutta maailma ei kenties olekaan niin yksinkertainen ja mustavalkoinen, että ”epäluotettavuuden” takia koko sivusto ja sen valtaisa informaatiomäärä tulisi kokonaan hylätä. Minulla on muutama sana sanottavanani aiheesta.
Wikipedia on vapaa ja ilmainen tietosanakirja, jota kuka tahansa, kuten sinä, voi muokata. Wikipedian sisältö noudattaa GNU Free Documentation ja Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssin ehtoja, mikä tarkoittaa sitä, että Wikipedia on vapaa ja myös pysyy sellaisena ikuisesti.
Aivan kuin opettajalla, on Wikipediallakin vaatimukset lähdeviitteille ja lähteille itselleen. Eivätkä vaatimukset ole edes kovin löysiä vaan tietosanakirjan lähdeviitteille sopivia. Huomioon on otettava muun muassa seuraavat seikat:
- Lähteen kuuluu olla luotettava julkaisu. Ensinnäkin sen pitää olla oikea julkaisu ja toisekseen on punnittava, onko lähde kontekstissaan luotettava.
- Lähteen iällä on väliä. Tieteellisessä tutkimuksessa vanhat lähteet saattavat olla hyvinkin epätarkkoja, joten niiden käyttäminen ei ole suositeltavaa tieteellisten aiheiden kontekstissa.
- Wikipedia-artikkeleiden pitäisi perustua toisen käden lähteisiin: siis esimerkiksi uusia tutkimustuloksia ei julkaista Wikipediassa, ennen kuin ne on julkaistu jossain luotettavassa lähteessä. Jos jostakin asiasta ei ole olemassa muita kuin ensimmäisen käden lähteitä, siitä ei pitäisi olla Wikipedia-artikkeliakaan.
- Hauskan ironisesti Wikipedia ei itse pidä itseään luotettavana lähteenä omille artikkeleilleen. Artikkelien sisällön kääntäminen muunkielisestä vastaavasta artikkelista on kylläkin sallittua, mutta lähteiden tulee säilyä.
Voidaan todeta, että Wikipedia pääsee parhaimmillaan suhteellisen luotettaviin sfääreihin. Luotettavan artikkelin tunnistaa — yllätys, yllätys! — lähteiden moninaisuudesta ja lähdeviitteiden kuhinasta leipätekstin seassa. Jos artikkelissa ei ole lähdeviitteitä, tai lähteitä ylipäätään, se ei ole luotettava (lähteet ovat välttämätön mutta eivät riittävä ehto luotettavuudelle). Yksinkertaista. On siis olemassa huonoja ja hyviä Wikipedia-artikkeleita (vau, kuka olisi arvannut). Mainittakoon vielä, että paljon useammin kuin suomenkielinen artikkeli on englanninkielinen vastine hyvin lähteytetty ja viitteytetty, siis todennäköisesti luotettavampi.
Huomattavaa on myös, että Wikipedia-artikkeleita tarkistetaan koko ajan. Päivittäin, tunneittain jopa. Wikipedialla on valtava määrä muokkaajia, jotka tarkoittavat hyvää ja jotka ymmärtävät laatuvaatimukset. He tarkistavat artikkeleita, ja jos jokin ei täytä laatuvaatimuksia, sitä muokataan tai vähintäänkin liimataan varoittava tarralappunen: ”Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.”
Jos lähteet ovat lähinnä ensi käden lähteitä, artikkelista saattaa löytyä tällainen viesti: ”On mahdollista, että tämä artikkeli tukeutuu liikaa lähteisiin, jotka ovat liian lähellä aihetta. Tämä voi vaikeuttaa artikkelin tarkistettavuutta ja tehdä siitä epäneutraalin.”
Jos yhteisön huolenpito ja laatutarkastukset eivät aiheuta vielä luottoa, Wikipedialla on myös paljon palkattuja työntekijöitä, jotka ylläpitotöiden lisäksi osallistuvat yhteisön toimintaan. Rahalla saa motivoitua aina hieman paremmin, eikö totta?
Jos pelkää Wikipedia-artikkelin syöttävän täysin päätöntä informaatiota lukijalle, todettakoon, että vandalismi on kyllä yleensä helposti huomattavissa. On osoittautunut, että suurin osa internetin trolleista ei ole hirvittävän älykästä porukkaa.lähde? Usein myös hyvin viitattu teksti ja erinomainen asiatyyli kulkevat käsi kädessä.selvennä Ja jos muuten luotettavan oloisessa artikkelissa vaikuttaa olevan jotain mätää edes jossain kohtaa tekstiä, aina voi tarkistaa alkuperäisestä lähdemateriaalista, joka löytyy viitteen osoittamasta kohdasta. Mikä parasta, Wikipedian sijaan lähteenä esseeseen voi käyttää Wikipedian lähteitä. Kuinka nerokasta se onkaan?
Wikipedian toimittajat myöntävät joillekin artikkeleille hyvän artikkelin tai jopa suositellun artikkelin statuksen. Näissä artikkeleissa on mitä todennäköisimmin vähemmän asiavirheitä kuin artikkelissa, jolla ei samanlaista statusta ole. Hyvin todennäköisesti näitä artikkeleita myös tarkkaillaan tarkemmin, jotta ne voivat ylläpitää statuksensa. Jos artikkeli ei enää täytä laatuvaatimuksia, se voi menettää statuksensa.
Jokaisella artikkelilla on myös julkinen muokkaushistoria, josta näkee, kuka on muokannut mitäkin. Sieltä voi käydä katselemassa, onko joku lisännyt jotain hassua ilman lähdemerkintöjä. Lisäksi artikkelin keskustelusivulla on usein yhteisön keskustelua siitä, onko artikkeli hyvä tai luotettava ja mitä sille pitäisi tehdä, että se olisi parempi. Näitäkin työkaluja voi hyödyntää, jos haluaa selvittää artikkelin luotettavuustason.
Not that it is a big thing at all, but pleeeease… Wikipedia?! Really? You ever heard anyone who actually KNOWS any facts writing on Wikipedia…?
Onko mahdollista, että ennakkoluulot ja epäluuloiset asenteet sekä ihmiskuntaan kohdistuva luottamuspula ajaisivat monet ihmiset epäilemään Wikipediaa, jopa aiheetta? On edelleen totta, että Wikipedia ei ole luotettava lähde siinä mielessä kuin vaikkapa jokin julkinen luotettuna pidetty kansainvälinen lehtijulkaisu, mutta koska olemme kaikki ihmisiä, virheitä eksyy myös ”luotettaviin lähteisiin”.
Wikipediaa kyllä muokkaavat myös alojensa ammattilaiset sekä tutkijat — muutoin ei Wikipediaan sellaista sisältöä olisi mahdollista saada, kuin esimerkiksi näkyy (englanniksi) artikkelissa Riemannin hypoteesista. Tiedän kokemuksesta, että artikkelia ei ole voinut kirjoittaa kukaan, joka ei ole perehtynyt riittävissä määrin ainakin kompleksianalyysiin ja lukuteoriaan.
Annettakoon vielä henkilökohtaisia esimerkkejä Wikipedian käytöstä koulumaailmassa ja jopa akateemisessa maailmassa. Ensinnäkin, minut itseni Wikipediaan tutustutti eräs opettaja (jonka nimen valitettavasti olen unohtanut) ala-asteaikoinani jossakin hassussa valinnaisaineessa, jossa pääsimme räpeltämään tietokoneiden parissa. En osannut aavistaa Wikipedian hyötyarvoa silloin, mutta myöhemmin se on osoittautunut varsin hyödylliseksi. Toisekseen, olin syksyllä 2015 Helsingin yliopistossa dosentti Taneli Huuskosen järjestämällä matematiikan syventävällä kurssilla Modaalilogiikka. Mukava kurssi, jota ei ollut näkynyt aiemmin valikoimassa eikä todennäköisesti näkyisi vastakaan, joten tartuin tilaisuuteen. Loppupuolella kurssia käsittelimme intuitionistista logiikkaa, ja koska kurssimateriaalina käytössä ollut oppikirjamainen teos ei käsitellyt aihetta ollenkaan, dosentti Huuskonen kehotti vilkaisemaan englanninkielistä Wikipedia-artikkelia aiheesta, sillä se näytti asiantuntevalta ja korrektilta.
Lopuksi vielä pari hassunhauskaa linkkiä, jotka enemmän tai vähemmän liittyvät aiheeseen:
Kommentit
Lähetä kommentti